Olympiahengessä

Upea talvi on täällä vieläkin. Uskomatonta. Hiihtoa on tullut harrastettua urakalla :) No ehkä ei ihan urakalla sentään, mutta tälläkin viikolla kolme kertaa! Tosi ylpeä olen harrastelustani! Kilometrejä ei ehkä kovin suuria määriä kerry, mutta poskiin saa joka reissusta sellaisen lapsuuden poskia pistelee-fiiliksen. Se on jo palkinto sinänsä!

Ravelryn neuleolympialaiset (niinkuin nyt nuo Vancouverin virallisetkin) ovat startanneet viime yönä ja minä myös! Aloitus jäi kyllä aamuun, mutta tänään on jopa pikainen kahvilassa neulominenkin suoritettu. Keijukaisprinsessalle tulossa raidallinen villatakki - Norosta ja Heilosta raidoitellen.

Kauniille ja Vakavalle tuplalapaset edistyivät tänään kahvilassa. Päällys kudottu Sirdarin Eco Woolista dk ihan tavalliseksi lapaseksi, joka sitten on käännetty ympäri. Ranteesta poimittu silmukoiden lenkit uusiksi silmukoiksi ja baby albacasta tulee tässä vuorta lapaseen! Ihanan lämpimät ja pehmoiset! Keijukaisprinsessa on omansa jo saanut ja ovat käytössä jo. Näihin lapasiin idean kävin hakemassa 50 villapeikkoa-blogista - kiitokset sinne :)

Raikkaita talvipäiviä!

Villa taipuu tahtoon

Pipo ja kaulaliina-setti Kauan Kadoksissa olleelle Ihanalle. Väri on vain arvaus, koska en tunne paketin saajaa, vaikka onkin rakas... Tämä on liian pitkä tarina kerrottavaksi tässä ja nyt. Lankana Alfa (Sandnes Garn) ja väri juuri sellainen kuin etsin, mutta laadussa olisi ollut toivomisen varaa. Yhdessä kerässä neljä solmua... yhtä liittämisen iloa, josta seuraa päättelemisen iloa...

Siskon tilauspaketti on myös valmis. Kynsikkäät ja säärystimet. Pirteän mustalla, joka on Siskon vaatetuksen perusväri :) Pirteän musta.

Kaksi pakettia, kaksi rakasta ihmistä kaukana (tai no muutaman sadan kilometrin päässä :)) Ystävän päivä lähestyy. >

Iloa!

t. Aurora

Jos ei ihan kevättä niin ainakin valoa!

Selvästi on todettavissa valon lisääntyminen. Ihanaa. Useinpina aamuina lunta on turpunnut niin, että se on vaimentanut paitsi kaikki äänet myös kaiken muunkin elämän. Bussipysäkille kulkijat nojaavat vasten tuulta ja etenevät kuin painajaisessa - hitaasti. Mutta selkeämpinä aamuina linnut laulavat jo Kevättä! Upeaa!

Kevättä tietää myös villan vaihtuminen puuvillaan! Huivi (jonka väri kuvassa on aivan väärä! - se ei ole pinkki vaan kaunis oranssin punainen :P) valmistuu Knittyn (spring/08) ohjeella. Idea tippis.vuodatus.net :) Kiitos! Malli on helppo, lankana Novitan Bambu ja lopputulos vaikuttaa juuri sellaiselta huitulalta, joita kaulassani tykkään kannella.

Mutta ei kuitenkaan villaa sovi hylätä kokonaan. Tilauspaketin säärystimet ovat valmiit ja toinen kämmekäskin "ihan kohta" ja pääsevät matkaan. Poikkeuksellisesti molemmat pirteän mustasta. :) Vastaanottajalle sopivasti. Ihan ok ollut neuloakin kaiken tämän valon keskellä! Upea, upea talvi!

Tänään ei pöydälläni ole tuoreita kukkia, joten väriloistoa Keijukaisprinsessan pöydältä!

Antaa Valon lisääntyä ja voimien palautua talviunen jäljiltä!

t. Aurora

flowta ja flunssaa...

On se niin väärin. Juuri kun on hieno flow menossa niin töissä, käsitöissä kuin liikuntaharrastuksissa iskee flunssa! Järkyttävää! Syksyllä oli sen päiväinen sairastelusessio, että nyt kauhu hyytää heti, kun flunssa tekee tuloaan. Heräsin pari yötä sitten kurkkukipuun! No mutta nyt on jo sunnuntai ja selvästi helpottaa! Onhan sairastamisessa sekin hyvä puoli, että hyvällä omalla tunnolla voi röhnöttää sohvalla ja neuloa!

Uskollinen ihanuus koneeni ja tilaustyö pitkistä säärystimistä loppusuoralla. Samaan tilaukseen on tulossa kynsikkäät...

Villaketun (kiitos taasen) idean innoittamana jämälankaa ja Noroa vuororaitoina ihan omaksi villapaidaksi päätymässä. Toinen hiha ja viimeistely enää puuttuu! Ihan kohta...

Nyt töitä on jo niin paljon kesken, että oli pakko ottaa lisäkädet avuksi eli 12-vuotiaan Nimbus-pipoa joutui neulomaan tuleva pipon haltija itsekin, että saadaan kaikki tälle talvelle valmiiksi. Tätä lankaa on neulonut yhden pätkän yksi Kettunenkin, mutta tätä on nyt muokattu niin, etten ole varma tuliko purettua Kettusen osuus jo pois... Eli ihkaoikea yhteistyöprojekti!

Ja väliin kuppi kuumaa. Tekee hyvää karhealle kurkulle!

Iloa ja valoa teidän sunnuntaihinne!

toivottaa Aurora

Vihdoin valmistakin

Aurinko paistaa ulkona, pöydällä kukka. Pakkasta on enemmän kuin kamera tai Aurora kestää, joten ihailemme sitä sitten kauempaa, ikkunan läpi.


Suvun nuorimmaisen, IhQun Kummityttöni villapuku vihdoin postitusta vaille valmis. Ei oikeastaan vienyt kauaa, mutta tähän väliin tuli niin monta "pakkoprojektia" ja valmistuminen venyi sen vuoksi. Mutta näiden pienten kanssa ei auta viivytellä, kun kasvavat niin kovin nopeasti (väri muuten luonnossa oikein kaunis ketun punainen, dropsin Karisma).



Ja syksyllä aloitettu, kaulusta vaille valmis villatakki Keijukaisprinsessalle valmistui tässä yhtenä iltana. Napitkin oli valmiiksi ommeltu. Jostain syystä kaulus vain oli jäänyt tekemättä ja hihat liittämättä. Mutta nyt takki jo käytössä ja kovasti tykätty (Cascade220).

Aurinkoa kaikkiin koteihin! Ja onhan kaikki valmistautumassa Vancouveriin? Nimittäin neuloen. Täällä ollaan kisavalmiina :)

No höh

Joulu ja joululoma on ohi. Arkeen paluu on alkanut. Loma oli ihanaa velttoilua ja sen vuoksi onkin hyvä, että joululomaa seuraa uusi vuosi, joka melkein väkisinkin pakottaa katsomaan taaksepäin, arvioimaan mennyttä ja suunnittelemaan tulevaa. Arki antaa päiviimme rytmiä ja luo turvallisia rutiineja. Arki on hyvä.

Pakkasen Poika on kunnostautunut tänä talvena. Kylmää vastaan taistellaan nyt erilaisilla villasilla. Tässä tulossa Kai Kaulaliina ihanasta langasta, jonka ostin jo syksyllä kädentaitomessuilta... Aloitin siitä jo kerran muuta ja purin sen. Tässä valossa ei lanka kyllä pääse oikeuksiinsa (teidän täytyy vain uskoa, että se on ihanaa)... ja nytkään en ole ihan varma valmistuuko kaulaliina vai puretaanko se vielä kerran joksikin muuksi. Täydellinen lanka haluaa muuttua täydelliseksi joksikin muuksi...

Mutta se mikä oli totaalinen höh oli kärjestä neulotut sukat. Kantapääkin on nyt ohitettu ja siinä ne odottaa... voin kertoa, että eivät tule valmistumaan koskaan. Odottivat purkamista sen aikaa, että sain otettua kuvan niistä. Eli niiden tarina oli kyllä tässä. Jotenkin odotin mullistavanpaa kokemusta. Haastetta ja oivallusta, mutta homma olikin yllättävän yksinkertainen ja sen vuoksi pettymys. Kauniista keltaisesta tulee jotakin muuta :)

Lempeää arkeen laskeutumiskulmaa toivottaa

Aurora

Mummolan aarteita ja vuoden ensimmäiset

Keijukaisprinsessa sai joulupukilta vinkkejä virkkausprojekteja varten. KP on kova tyttö virkkaamaan ja kehittelemään omastakin päästä, mutta innostuminen taannoisesta lehtiohjeesta, sai tontut aavistelemaan, että hyväntuulinen virkkauskirja voisi innostaa lisää. Jo vain ensimmäinen mehiläinen on tehty. (Tosin tekijä totesi, että ei tää oo Meeri - niin kuin ohjeessa lukee - vaan Martti...) Kuvassa mummolasta joululomalta mukaan saadut noin 50-vuotta vanhat lasten neulepuikot, jotka suvussa ovat kulkeneet nimellä "lumikki-puikot"... Olkoon jatkossakin niin.

Joululomalla neuloin pipon, koska omani olin unohtanut kotiin ja mummolassa pakkanen paukkui lukemissa - 26 astetta... ja ainakin yhdet sukat. Tämän vuoden ensimmäinen projekti on kokeilla sitä sukkien neulomista sukan kärjestä ylöspäin... Pakkohan se on, kun muutkin. :) Lanka unelmapehmeää baby alpakkaa, enkä tiedä sen sukkaominaisuuksista, mutta ajattelinkin auringon keltaisia unisukkaisia iltahissutteluun. Mulla kun on villasukat lähes koko ajan jalassa kesät talvet.

Mummolasta aarteena kotiin tuotu joulukahvipurkki, joka sisältää Suuren Aarteen - nimittäin nappeja. Niitä kun monessa projektissa tarvitaan! Ja nappeja on muuten tuossa toisessakin aarrepurkissa sukan alun kanssa. Mutta ne napit on Keijukaisprinsessan!