flowta ja flunssaa...

On se niin väärin. Juuri kun on hieno flow menossa niin töissä, käsitöissä kuin liikuntaharrastuksissa iskee flunssa! Järkyttävää! Syksyllä oli sen päiväinen sairastelusessio, että nyt kauhu hyytää heti, kun flunssa tekee tuloaan. Heräsin pari yötä sitten kurkkukipuun! No mutta nyt on jo sunnuntai ja selvästi helpottaa! Onhan sairastamisessa sekin hyvä puoli, että hyvällä omalla tunnolla voi röhnöttää sohvalla ja neuloa!

Uskollinen ihanuus koneeni ja tilaustyö pitkistä säärystimistä loppusuoralla. Samaan tilaukseen on tulossa kynsikkäät...

Villaketun (kiitos taasen) idean innoittamana jämälankaa ja Noroa vuororaitoina ihan omaksi villapaidaksi päätymässä. Toinen hiha ja viimeistely enää puuttuu! Ihan kohta...

Nyt töitä on jo niin paljon kesken, että oli pakko ottaa lisäkädet avuksi eli 12-vuotiaan Nimbus-pipoa joutui neulomaan tuleva pipon haltija itsekin, että saadaan kaikki tälle talvelle valmiiksi. Tätä lankaa on neulonut yhden pätkän yksi Kettunenkin, mutta tätä on nyt muokattu niin, etten ole varma tuliko purettua Kettusen osuus jo pois... Eli ihkaoikea yhteistyöprojekti!

Ja väliin kuppi kuumaa. Tekee hyvää karhealle kurkulle!

Iloa ja valoa teidän sunnuntaihinne!

toivottaa Aurora

Vihdoin valmistakin

Aurinko paistaa ulkona, pöydällä kukka. Pakkasta on enemmän kuin kamera tai Aurora kestää, joten ihailemme sitä sitten kauempaa, ikkunan läpi.


Suvun nuorimmaisen, IhQun Kummityttöni villapuku vihdoin postitusta vaille valmis. Ei oikeastaan vienyt kauaa, mutta tähän väliin tuli niin monta "pakkoprojektia" ja valmistuminen venyi sen vuoksi. Mutta näiden pienten kanssa ei auta viivytellä, kun kasvavat niin kovin nopeasti (väri muuten luonnossa oikein kaunis ketun punainen, dropsin Karisma).



Ja syksyllä aloitettu, kaulusta vaille valmis villatakki Keijukaisprinsessalle valmistui tässä yhtenä iltana. Napitkin oli valmiiksi ommeltu. Jostain syystä kaulus vain oli jäänyt tekemättä ja hihat liittämättä. Mutta nyt takki jo käytössä ja kovasti tykätty (Cascade220).

Aurinkoa kaikkiin koteihin! Ja onhan kaikki valmistautumassa Vancouveriin? Nimittäin neuloen. Täällä ollaan kisavalmiina :)

No höh

Joulu ja joululoma on ohi. Arkeen paluu on alkanut. Loma oli ihanaa velttoilua ja sen vuoksi onkin hyvä, että joululomaa seuraa uusi vuosi, joka melkein väkisinkin pakottaa katsomaan taaksepäin, arvioimaan mennyttä ja suunnittelemaan tulevaa. Arki antaa päiviimme rytmiä ja luo turvallisia rutiineja. Arki on hyvä.

Pakkasen Poika on kunnostautunut tänä talvena. Kylmää vastaan taistellaan nyt erilaisilla villasilla. Tässä tulossa Kai Kaulaliina ihanasta langasta, jonka ostin jo syksyllä kädentaitomessuilta... Aloitin siitä jo kerran muuta ja purin sen. Tässä valossa ei lanka kyllä pääse oikeuksiinsa (teidän täytyy vain uskoa, että se on ihanaa)... ja nytkään en ole ihan varma valmistuuko kaulaliina vai puretaanko se vielä kerran joksikin muuksi. Täydellinen lanka haluaa muuttua täydelliseksi joksikin muuksi...

Mutta se mikä oli totaalinen höh oli kärjestä neulotut sukat. Kantapääkin on nyt ohitettu ja siinä ne odottaa... voin kertoa, että eivät tule valmistumaan koskaan. Odottivat purkamista sen aikaa, että sain otettua kuvan niistä. Eli niiden tarina oli kyllä tässä. Jotenkin odotin mullistavanpaa kokemusta. Haastetta ja oivallusta, mutta homma olikin yllättävän yksinkertainen ja sen vuoksi pettymys. Kauniista keltaisesta tulee jotakin muuta :)

Lempeää arkeen laskeutumiskulmaa toivottaa

Aurora

Mummolan aarteita ja vuoden ensimmäiset

Keijukaisprinsessa sai joulupukilta vinkkejä virkkausprojekteja varten. KP on kova tyttö virkkaamaan ja kehittelemään omastakin päästä, mutta innostuminen taannoisesta lehtiohjeesta, sai tontut aavistelemaan, että hyväntuulinen virkkauskirja voisi innostaa lisää. Jo vain ensimmäinen mehiläinen on tehty. (Tosin tekijä totesi, että ei tää oo Meeri - niin kuin ohjeessa lukee - vaan Martti...) Kuvassa mummolasta joululomalta mukaan saadut noin 50-vuotta vanhat lasten neulepuikot, jotka suvussa ovat kulkeneet nimellä "lumikki-puikot"... Olkoon jatkossakin niin.

Joululomalla neuloin pipon, koska omani olin unohtanut kotiin ja mummolassa pakkanen paukkui lukemissa - 26 astetta... ja ainakin yhdet sukat. Tämän vuoden ensimmäinen projekti on kokeilla sitä sukkien neulomista sukan kärjestä ylöspäin... Pakkohan se on, kun muutkin. :) Lanka unelmapehmeää baby alpakkaa, enkä tiedä sen sukkaominaisuuksista, mutta ajattelinkin auringon keltaisia unisukkaisia iltahissutteluun. Mulla kun on villasukat lähes koko ajan jalassa kesät talvet.

Mummolasta aarteena kotiin tuotu joulukahvipurkki, joka sisältää Suuren Aarteen - nimittäin nappeja. Niitä kun monessa projektissa tarvitaan! Ja nappeja on muuten tuossa toisessakin aarrepurkissa sukan alun kanssa. Mutta ne napit on Keijukaisprinsessan!

Vielä on palattava eiliseen

Lueskelin blogiani taaksepäin ja tuli vastaan sellainen säätieto vuoden takaa (tuleeko minusta samanlainen sään tarkkailija kuin isästäni?), että meri ei ollut jäässä vuosi sitten, kun samoja rantoja käytiin kävelemässä uuden vuoden päivänä.

Nythän siis tilanne on aivan toinen tuon jään ja lumen suhteen! Meri on jäässä täällä etelässäkin. Vielä ei jäällä ollut kovin paljoa ihmisjälkiä, mutta lunta kyllä! Enkä sinne kyllä itsekään olisi uskaltanut mennä kokeilemaan vielä. Mutta toivottavasti pääsee tänä talvena hiihtämäänkin jäälle!!

Ihanaa, että tämä talvi ainakin toistaiseksi vaikuttaa ihan kunnon talvelta täällä etelässäkin! Pakkasta on yli 10 astetta ja vaikka sitä lunta on tullut ihan reippaasti, mahtuu joukkoon näitä häikäisevän kirkkaita talviaurinkopäiviäkin!! Aurora tykkää :)

Mutta siis vesiskiiduilla ajelu rannan tuntumassa on edelleen kiellettyä...

Vuosi 2010

Loistavan hienoa! Suorastaan säihkyvää ja kuplivaa!

Upouusi vuosi edessämme ihan käyttämättä!

Mukavaa katsella taaksepäin edelliseen vuoteen, joka ikäänkuin on "paketissa" nyt.

Mitä kaikkea sisälsikään vuosi 2009:

- Yksi uusi, ihmeellinen, kaunis ja suloinen, tyhjää naureskeleva Sukulainen <3
- Kuopus oppi tulemaan itse koulusta kotiin bussilla ja iltapäiväkerho-vaihe osaltamme on ohi. Erilaiset päivähoidot on nähty ja nyt meillä on vain "isoja" lapsia. Vinkeetä! Kuopuksen muutenkin ihmeellinen itsenäinen olomuoto häikäisee, ihastuttaa ja raivostuttaa joka päivä!
- Esikoinen löysi uudelleen harrastuksensa, josta on iloa meille kaikille! Muutenkin hän kasvaa koko enemmän perheestään ja kodistaan irralleen, olemaan se ihana ja ihmeellinen ihminen, joksi on tarkoitettu. Tätä on ilo seurata!
- Yksi läheinen selvisi sairaudesta, joka koetteli kovin - parempia aikoja kohti!
- Mielenkiintoinen työ vaihtui vielä mielenkiintoisempaan ja tarjoaa mahdollisuuksia (vai haasteita), joista en edes tiennyt pitäväni aikaisemmin.
- Monia oivalluksia ja elämyksiä käsityön maailmassa! (mistä lisäkädet???)
- Monta hyvää, suorastaan täydellistä hetkeä Rakkaiden Ystävien, Tärkeiden Ihmisten kanssa!

Vuoteen mahtui toki surullisiakin asioita, huonoja uutisia, murheita ja alakuloa, mutta niin kuin usein käy, saimme nähdä, että aika parantaa monia haavoja. Se juuri lohdullista onkin!

Mitä sitten vuodelle 2010?

Ihan käsityösaralla jokin Suuri ihan selvästi haluaa tulla tehdyksi... Onko se sitten jonkun muun suunnittelema (varmaankin ehkä) vaiko ei... Useimmat neuleenihan ovat omia mukaelmia jonkun muun ideasta. Töissäni ei ole mitään järjestelmällistä suunnitelmallisuutta... Ehkä nyt! Kun minulla on uusi hieno muistikirjani (Kiitos, Tonttu!! vai Kettu...).

Toivon, että tänä alkaneena vuonna olisin järjestelmällisempi ja kärsivällisempi - tuskin olen.
Kaipaan ratkaisua asiaan, jonka koen ongelmaksi.
Pyrin harrastamaan liikuntaa säännöllisemmin, syömään terveellisemmin - tähän onneksi saan apua Siskolta :) eikös vaan?? (ainainen suunnitelma, kesät talvet)

No jaa! Ehkä se oli siinä! Muuta en tarvitsekaan!
Onni on tässä.

Nyt Aurora toivottaa Onnea, Terveyttä ja Rakkautta kaikkiin koteihin vuodelle 2010!

Kaikuja joululahjatehtaalta ja vuodesta 2009

Joulun alla lasten kanssa tehtiin muutama piparkakkutalo. Kuin pieniä joulun koteja. Koti olikin mieluisa paikka vuonna 2009 itsellenikin. Se vapaus, että ei ole mikään pakko koko ajan olla menossa johonkin. Lupa olla kotona. Tämä oli oikein hyvä oivallus menneelle vuodelle.

Joululahjat valmistuivat tänä vuonna ajoissa (MITÄ ihmettä??) ja sain tehtyä valmiiksi suunnilleen ne, mitä suunnittelinkin (HÄH???). No se mikä jäi sitten puuttumaan oli niiden kuvaaminen... (harmittaa...). Kuopuksen päässä lahjaksi mennyt hattu, jonka malli/koristelu varastettu bussipysäkillä seisoneen tytön hatusta :) Kiitos, Sinä tuntematon!

Lopuksi neuloosin vallassa olevan ystävän lahjapaketti. Malli omasta päästä, joulun väreistä ja Ikean lasipurkin päälle sovitellen sopivaksi neulottu. Viimeistelty yön pikkutunneilla ja pölyisellä pianon kannella kuvattu.

Lämpöisiä ajatuksia kaikille teille, jotka olette vuoden aikana sivuilleni eksyneet ja sekavia ajatuksiani käsitöistä ja maailmasta lukeneet!