Yksi kesäpäivä

Tehtiin edellispäivänä suunnitelma, että mennään Suomenlinnaan, heti aamusta. Käytiin kaupassakin eväitä varten jo edellispäivänä. Kerrankin kaikki etukäteen valmiina.

Aamulla lähdettiinkin Porvooseen. Tyypillistä meitä!

Perheessä kaikki pyöräilee, toiset innokkaammin kuin toiset, mutta yksi kuvaa polkupyöriä, kun sellaisen tapaa. Näitä on jo useammalta kesältä. Nämä kaksi Porvoosta tältä kesältä.

Aina yhtä kaunis kesäkaupunki. Loppukesästä tulossa yksi lapsivapaa viikonloppu ja sille on suunniteltu pyöräilyretkeä Porvooseen. Toivottavasti toteutuvat. Lapsivapaa ja pyöräily. Mutta saattaahan siinä käydä niin, että mennäänkin silloin Suomenlinnaan tai jonnekin ihan muualle. Ei voi varmaksi tietää etukäteen.

Ja enhän minä mitään myönnä, mutta taisi käydä niin, että jossain välissä Kuopuksen kanssa pyörähdettiin lankakaupassa. Kuopus sai tikkarin ja minä lankaa. Molemmat tyytyväisiä. Niin ja puikot kans, että pääsi aloittamaan jo autossa kotimatkalla...

Kiitos Kesä!

Auroran aitassa ei ole ollut hiljaista, ei. Ja se neulookin läpi kesän. Mutta kun se on niin lomalla niin lomalla, että ei se muista niitä neuleitaan kuvata. Mutta taivasta se kuvaa ja kukkia, lapsia, maisemia, tunnelmia.

Kesä olisi ihana jo pelkästään tämän lämmön ja väriloiston vuoksi, mutta kun siihen saa vielä kaupan päälle loman niin aletaan lähestyä jo melkoisen täydellisiä päiviä. Ja öitä. Ei kiirettä minkäänlaista. Kelloa ei laiteta herättämään yhtenäkään aamuna. Ei edes niinä aamuina kun ollaan lähdössä reissuun.

Paljon ollaankin reissattu. Ihanien ihmisten vieraina kauniilla mökeillä. Lapset ovat saaneet uida aamusta iltaan, laskea uimapatjoilla virrassa ja sukellella laiturilta. Illalla auringon pehmittämät lapsukaiset sitten istuvat pitkässä rivissä pihakeinussa iltapalalla, pienimmästä isoimpaan. Iltapalalta hipsutellaan aittaan nukkumaan.

Ja näiden huikaisevan ihanien helteisten päivien vastapainona on kevyet valoisat kesäyöt. Ystävien kanssa viihtyä viilenevässä illassa ja kellua painottomana lämpimässä järvivedessä lasten hälinän jo hiljennyttyä.

Nämä hetket tallennetaan mielen sopukoihin. Nämä auringon täyttämät hetket lämmittävät vielä talven pakkasilla. Kiitos, Kesä!

Tämähän on se kesä!

Käsittämätöntä, mutta kävi niin...

...kuin luvattiin. Tuli kesä. Ainakin viikonlopun mittainen. Mökkiviikonlopun mittainen - ainakin. Äkkiä kivien välissä kukkii kesä.

Kiireetöntä kävelyä paljain jaloin. Hyvää ruokaa ja juomaa. Ystävien tapaamista. Maailman parantamista pitkälle yöhön. Ulkona neulomista, välillä kaksi neuletta kerrallaan. Pihapelejä, sisäpelejä, lautapelejä, vähän vuolemista ja trampoliinilla hyppimistä. Niistä on mökkeily tehty.

Koiralla on ensimmäinen kesä. Sen juoksu on iloista. Se ei väsy koskaan. Se on laitettava nukkumaan, itse se ei osaa lopettaa. Sillä on kiire kokea tämä kesä.

No höh

Joulu ja joululoma on ohi. Arkeen paluu on alkanut. Loma oli ihanaa velttoilua ja sen vuoksi onkin hyvä, että joululomaa seuraa uusi vuosi, joka melkein väkisinkin pakottaa katsomaan taaksepäin, arvioimaan mennyttä ja suunnittelemaan tulevaa. Arki antaa päiviimme rytmiä ja luo turvallisia rutiineja. Arki on hyvä.

Pakkasen Poika on kunnostautunut tänä talvena. Kylmää vastaan taistellaan nyt erilaisilla villasilla. Tässä tulossa Kai Kaulaliina ihanasta langasta, jonka ostin jo syksyllä kädentaitomessuilta... Aloitin siitä jo kerran muuta ja purin sen. Tässä valossa ei lanka kyllä pääse oikeuksiinsa (teidän täytyy vain uskoa, että se on ihanaa)... ja nytkään en ole ihan varma valmistuuko kaulaliina vai puretaanko se vielä kerran joksikin muuksi. Täydellinen lanka haluaa muuttua täydelliseksi joksikin muuksi...

Mutta se mikä oli totaalinen höh oli kärjestä neulotut sukat. Kantapääkin on nyt ohitettu ja siinä ne odottaa... voin kertoa, että eivät tule valmistumaan koskaan. Odottivat purkamista sen aikaa, että sain otettua kuvan niistä. Eli niiden tarina oli kyllä tässä. Jotenkin odotin mullistavanpaa kokemusta. Haastetta ja oivallusta, mutta homma olikin yllättävän yksinkertainen ja sen vuoksi pettymys. Kauniista keltaisesta tulee jotakin muuta :)

Lempeää arkeen laskeutumiskulmaa toivottaa

Aurora

Joulun aikaan

Toivon, että jokaisessa kodissa on saatu viettää mukavaa joulun aikaa. Haastetta on olla yhdessä koko suvun voimin, mutta on se vaan niin ihanaakin! Kuulla kaikki tarinat, jotka vain odottavat kuulemistaan. Jokaiselle löytyy seuraa. Ei muuta tehtävää kuin nauttia hyvästä ruuasta, hyvästä seurasta, pelata loputtomasti seurapelejä, vetelehtiä yöpukusillaan lukien lahjakirjoja ja nukkua paljon.

Meillä oli onni päästä joulun viettoon sen verran pohjoiseen, että pääsin hiihtämään. Harrastus, jota ei juuri ole viime vuosina päässyt etelässä harjoittamaan ja jota on kova ikävä ollut! Siis ihanaa, mutta niinhän siinä kävi, että nyt on vielä suurempi hinku ladulle, kun sai käydä pariin otteeseen lomalla.

Vielä lomaa jäljellä vajaa viikko. Tarkoituksena siivota ja järjestää kotona... Huomenna kyllä ajattelin käydä kahdessakin lankakaupassa, että saapas taas nähdä, miten käy siivousurakkani... Toistaiseksi pidämme kuitenkin siivousurakankin onnistumista ihan todennäköisenä!

Vuoden vaihtumista kohti mennään. Leppoisia joulun välipäiviä!