Joululahjatehdas

Aurora fanittaa marraskuuta! Tämä on oikea kotihiiren lempikuukausi. Harmaa sää ulkona houkuttelee kääriytymään kotipesään, jonka ajattelevainen kotihiiri on vuorannut villalla! Mikä loistava idea.

Iltakaudet Kotihiiri työskentelee joululahjatehtaalla, jossa tunnelma on aina iloinen - suorastaan hilpeä! Se harjoittelee neulomaan sukkaa pienillä pyöröpuikoilla. Sen luonne kasvaa samaa tahtia sukkien pitkien varsien kanssa. Ja lämpöiset villakasat muuttuvat pikkuhiljaa lämmittäviksi vaattekappaleiksi.

Se neuloo kapean kolmion mallisen kaulaliinan, mutta se ei kutsu sitä baktukseksi. Sen tekisi mieli kääriytyä liinaan ja mennä talviunille, mutta kotihiiret eivät kuulemma nuku talviunta... Miksi ei?

Monenlaista lämmikettä lähipiiri tarvitsee ja se lähipiiri tuntuu Kotihiirellä kasvavan jokaisen joulun myötä... Vai laajentaako Kotihiiri lähipiiriään sitä mukaa, mitä pidemmälle sen neuloosi on levinnyt ja mitä hallitsemattomanpi sen lankamania on? Se jäänee arvoitukseksi.

Tunnelmallisia hetkiä, joulun odotusta, kynttilöiden valoa!

Rakkautta ja rauhaa!

t. Aurora

Suunnitelmallisuutta

Olen aloittanut ehkä suuritöisimmän - ainakin pitkään aikaan, mahdollisesti koskaan - käsityöni. Juuri nyt kun työkuvioni muuttuvat niin, että leppoisat aamut asiakkaiden kanssa seurustellen ja samalla neuloen alkavat olla historiaa... Eli en siis myöskään osaa suunnitella järkevästi. Mahtavaa huomata itsessään tällainenkin puute...

Mutta ehkä nyt onkin juuri oikea hetki tälle neuleelle. Se kerta kaikkiaan vain kutsui minua juuri kun tuntui, että Sukkia ja Lapasia Syövän Koulun tarpeiden tyydyttäminen ei vaan riitä vaan kaipaan suurempaa haastetta! Palmikot ovat kutsuneet jo kauan ja lankakin tuntui niin käteen sopivalle...

Samaan aikaan lasten huoneessa valmistuu monumentti toisensa jälkeen. Hommassa täytyy olla jotain suunnitelmallisuuttakin, koska pian se täyttää koko huoneen lattian ja kaikki Muoviset ja Kummalliset saavat ystävän, kodin, koulun, päivähoitopaikan... Ei hätää! Lapseni osaavat suunnitella :)