Olen aloittanut ehkä suuritöisimmän - ainakin pitkään aikaan, mahdollisesti koskaan - käsityöni. Juuri nyt kun työkuvioni muuttuvat niin, että leppoisat aamut asiakkaiden kanssa seurustellen ja samalla neuloen alkavat olla historiaa... Eli en siis myöskään osaa suunnitella järkevästi. Mahtavaa huomata itsessään tällainenkin puute...
Mutta ehkä nyt onkin juuri oikea hetki tälle neuleelle. Se kerta kaikkiaan vain kutsui minua juuri kun tuntui, että Sukkia ja Lapasia Syövän Koulun tarpeiden tyydyttäminen ei vaan riitä vaan kaipaan suurempaa haastetta! Palmikot ovat kutsuneet jo kauan ja lankakin tuntui niin käteen sopivalle...
Samaan aikaan lasten huoneessa valmistuu monumentti toisensa jälkeen. Hommassa täytyy olla jotain suunnitelmallisuuttakin, koska pian se täyttää koko huoneen lattian ja kaikki Muoviset ja Kummalliset saavat ystävän, kodin, koulun, päivähoitopaikan... Ei hätää! Lapseni osaavat suunnitella :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti